22.2. 2017 Muut uutiset

Ministeri Lintilä tutustui Turun seudun vahvaan rakennemuutokseen

Elinkeinoministeri Mika Lintilä vieraili Turussa keskiviikkona 22.2. Ministeri Lintilälle esiteltiin Turun seudun positiivista rakennemuutosta ja siitä kumpuavia toimenpiteitä sekä ehdotuksia valtion suuntaan.

Elinkeinoministeri Mika Lintilä (toinen vasemmalta) tapasi kaupungintalolla Turun vaikuttajia mm. kauppakamarista, maakuntaliitosta, ELY-keskuksesta, Turun yliopistolta ja Turun kaupungilta. Kuva: Päivi Autere.

Ministeri Lintilä tapasi vierailullaan muun muassa Sandvik Miningin, Meyer Turun, Turun kaupungin ja ELY-keskuksen ylintä johtoa.

Parhaillaan Turun seudun kasvua siivittää elinkeinoelämän erinomainen menestys: erityisesti meri-, lääke- ja valmistavan teollisuuden vahvat kasvunäkymät lisäävät luottamusta ja säteilevät korkeasuhdannetta myös muille toimialoille, kuten rakentamiseen.

Valmistavan teollisuuden kasvunäkymä ulottuu 2020-luvun puoliväliin asti. Silloin muun muassa meri- ja autoteollisuus verkostoineen ovat nostaneet tuotantokapasiteettinsa täysin uudelle tasolle.

– Olemme todella tyytyväisiä, että saamme tilaisuuden kertoa Turun seudulla käynnissä olevista muutoksista ja tulevaisuuden näkymistä ministeriön suuntaan. Toivomme että asiat positiivisen rakennemuutoksen mukanaan tuomien muutostarpeiden huomioimiseksi etenevät, sanoo Turun kaupunginjohtaja Aleksi Randell.

Positiivinen rakennemuutos edellyttää toimia myös julkiselta sektorilta

Varsinais-Suomessa käynnissä oleva kehitys on koko Suomen asia. Maakunnassa taotaan kasvua koko maan hyväksi.

Valtion ja Turun kaupunkiseudun välisessä kasvusopimuksessa ovat painopisteinä cleantech- ja kemianteollisuus, life science ja meriosaaminen sekä alueen houkuttelevuuden ja innovaatioalustojen toiminnan kasvattaminen. Valintojen taustalla ovat Turun kaupunkistrategian kilpailukykyohjelman tavoitteet laajentaa oppilaitosten, kaupungin ja elinkeinoelämän tutkimus- ja työelämäyhteistyötä sekä tuottaa yleisten innovaatiopalvelujen lisäksi erityispalveluja ja kehitysalustoja alueen kärkialoille.

Nyt käynnissä oleva voimakas kasvu edellyttää uudenlaisia toimia jo sovittujen lisäksi. Valtiolle ehdotetaan mm. seuraavia jatkotoimenpiteitä:

  • Positiivisen rakennemuutoksen selvitystyön käynnistämistä myös työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalalle
  • Meriklusterin kilpailukykystrategian laatimista 2017-2025 varmistamaan alan voimakkaan kasvuvaiheen pitkäjänteiset ja kestävät hyödyt Suomen kansantaloudelle
  • Tutkimus- ja kehittämisrahoituksen tason nostamista meriteollisuuden tulevaisuuden innovaatiokyvykkyyden ja kilpailukyvyn varmistamiseksi, pohjautuen Meriteollisuus ry:n strategiseen tutkimusagendaan 2016
  • Lounais-Suomen meri- ja valmistavan teollisuuden klusterien innovaatioympäristön vahvistamista: perustamisrahoitus Turku Future Technologies Competence Factoryn ja Maritime Excellence Centerin perustamiseen
  • Life Science Cleantech Fund –rahaston perustamista
  • Infrastruktuurin kehittämistä panostamalla sekä valtion että kaupungin vastuulla olevien investointien toteuttamiseen
  • Laivanrakennuksen innovaatiotukea TEKESiltä.

Meri- ja valmistavan teollisuuden kasvu turvataan koulutuksella

Teknisen osaamisen ja osaavan työvoiman varmistaminen edellyttää paitsi nopeita ja tehokkaita toimia myös pidemmän aikavälin järjestelmätason muutosta koulutukseen. Koulutusjärjestelmän suoritus- ja palvelukyky vaikuttavat merkittävästi mm. siihen, miten suomalaisen ja ulkomaisen työvoiman osuudet jakautuvat teollisuuden tuotannossa.

Turun kaupunki on koonnut loppuvuonna 2016 alueen koulutusorganisaatioilta ja yhteistyöyliopistoilta laajan koulutuksen uudistamista käsittelevän toimenpide-ehdotusten kokonaisuuden. Ehdotuksen pohjalta opetus- ja kulttuuriministeriö on asettanut selvityshenkilön tarkastelemaan osaamisen ja koulutuksen ajankohtaisia tarpeita. Koulutuksen uudistamisen ehdotuskokonaisuuteen sisältyvät mm. Turun yliopiston esitys yliopiston DI-koulutusoikeuksien laajentamisesta, Turku AMK:n esitys insinöörikoulutuksen merkittävästä lisäämisestä sekä aloitteet tutkimus- ja kehittämistoiminnan infrastruktuurien ja korkeakoulujen välisten yhteistyörakenteiden vahvistamisesta.